”Those things are called beautiful which, being seen, are pleasing.”
-Thomas Aquinas (1225-1274)

”The visions I saw I did not perceive in dreams, or in sleep, or delirium, or by the eyes of the body, or by the ears of the outer self, or in hidden places; but I received them while awake and seeing with a pure mind and the eyes and ears of the inner self.”
-Hildegard Bingeniläinen (1098-1179)

Duo-näyttely asettaa vuoropuheluun kahden uransa eri vaiheessa olevan kuvanveistäjän työskentelyn ja teokset. Lauri Anttila ja Corinna Helenelund kutsuttiin Suomen Kuvanveistäjäliiton duo-stipendinäyttelyyn runsas kaksi vuotta sitten ja sittemmin taiteilijat ovat pohtineet joko tapaamalla tai kirjeenvaihdoin valoa, väriä ja aikaa. Samalla he ovat löytäneet yhteisen kiinnostuksensa keskiaikaan.

Lauri Anttila kirjoitti 38 vuotta sitten Taide-lehteen (1/82 ”Pimeän kuva”) artikkeliin keskiaikaisista tutkijoista Englannissa. He olivat innostuneet valon geometrisistä ominaisuuksista – valon käyttäytyminen, heijastus ja taittuminen, oli mitattavissa. Tuo ”pimeän keskiajan valo” ja sen tutkimus on nyt tarkentunut ja siitä on viime vuosina saatu uutta tietoa.

Anttilan palatessa keskiaikaiseen optiseen, astronomiseen ja kartografiseen tutkimukseen on Helenelund puolestaan syventynyt abbedissa ja mystikko Hildegard Bingeniläisen visioihin ja lääkekirjoihin. Keskittymällä käsityöhön, silmän tuntoaistiin ja ruumiillistuneeseen aikakäsitykseen Helenelund on lähestynyt Hildegardin tekstien kautta avautuvaa todellisuutta, jossa henki ja aine yhdistyvät erottamattomasti.

Yhteistyön ansiosta taiteilijat ovat tutustuneet myös toistensa työmetodeihin: Helenelund on vaeltanut Anttilan jalanjäljissä Saksassa ja Anttila on tehnyt näyttelyyn tekstiiliteoksen. Keskustelujen ja ajatustenvaihdon myötä näyttelyn yhteiseksi tutkimuksen alueeksi on hiljalleen muodostunut keskiajan maailmankuvan ja havainnoin moniaistillisuuden tutkiminen.

Pimeän keskiajan valo -näyttelyssä taiteilijoiden keskustelu saa muodon ja kokonaistaideteoksena se jatkaa tuota pohdintaa.

Lauri Anttila (s.1938) on suomalaisen käsitetaiteen pioneeri ja laaja-alainen taiteilija ja opettaja, joka on luonut pohjaa kuvataiteelliselle tutkimukselle Suomessa. Anttila toimi Kuvataideakatemian rehtorina vuosina 1988–1994 ja hän on perustamansa tila-aikataiteen osaston emeritusprofessori. Anttilalle on myönnetty kunniatohtorin arvo sekä Kuvataideakatemiassa että Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Anttilan taiteen perustana on havainto ja hän käsittelee taiteessaan usein luonnon havainnointia, jonka esittämiseen hän käyttää tieteen menetelmiä. Anttilan tähtitieteen havainnot ovat olleet esimerkiksi perustana hänen julkisille tilataideteoksille, kuten aurinkokelloveistoksille Helsingissä, Vantaalla ja Oulussa.

Corinna Helenelund (s.1985) on kuvanveistäjä, jonka tilaan rakentuvissa veistosinstallaatioissa ja niiden kokemisessa keskeistä on väri, tekstuuri, tuntoaisti ja tuntemukset. Helenelund on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2013 ja hän asuu ja työskentelee Porvoossa ja Berliinissä. Hänen teoksiaan on ollut viime aikoina esillä Mustarindassa Hyrynsalmella, Titanik-galleriassa Turussa, Kunstverein Göttingenissa Saksassa, Norrköpingin taidemuseossa Ruotsissa, EKKM-taidemuseossa Tallinnassa sekä The Community -galleriassa Pariisissa. Vuonna 2018 Helenelund työskenteli HIAPin residenssissä Suomenlinnassa ja vuonna 2020 hän on residenssissä Pro Artibuksen Villa Snäcksundissa, Tammisaaressa.

Näyttelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kuvanveistäjäliiton nimikkorahastot S. Vuorion rahasto sekä Ida ja Johannes Haapasalon rahasto, Svenska Kulturfonden ja Taike.