”Lissajousin kuviot ovat matematiikassa ja fysiikassa käytettäviä monimutkaisia harmonisia värähtelyjä, eli aaltoja piirtäviä kuvaajia, jossa kahden aallon taajuutta ja voimakkuutta verrataan toisiinsa.

Aallot ovat avaruudessa ja tilassa esiintyvä ajassa vaihteleva ilmiö, joka kuljettaa energiaa. Niitä esiintyy mekaanisina aaltoina välittäjäaineessa, esimerkiksi vedessä tai ääniaaltoina ilmassa. Tyhjiössä energia liikkuu sähkömagneettisina aaltoina, värähtelevinä sähkö ja magneettikenttinä. Näiden energioiden yhteis-, heijastus- ja muut vaikutukset muodostavat ympäristöämme, todellisuuttamme sekä näkö että ääni aistimuksiamme.

Näyttelyn teoksissa tutkin kuinka luomalla kuvia käyttäen aaltomuotoja, syntyy orgaanisen mutta samalla keinotekoisen näköisiä pintoja ja muotoja. Teokset on valmistettu käyttäen modifioituja televisioputkien elektronisuihkua, jota ohjaan ääni- ja muilla aaltosignaaleilla. Kuvat on valotettu suoraan kuvaputken elektronisuihkusta valokuvapaperille, joten jokainen kuva on ainutkertainen ja uutta identtistä vedosta on käytännössä mahdoton valmistaa. Kuvissa näkyvä ”rasteri” on väritelevision kuvaputken sisällä oleva värierottelu verkko.

Taiteilijana minua kiehtoo työskennellä yhteistyössä hiukkasfysiikan ja magneettikenttien kanssa, sillä noin puolet kuvien synnystä on minun hallinnassani, ja puolet teoksesta luo itse fysiikan lakien ja kerrostuvien satunnaisuuksien yhteisvaikutuksesta. Pimiössä työskentely käsin suurten paperien kanssa on minulle tärkeä osa prosessia koska se kirjaimellisesti tekee näkyväksi prosessin lopputuloksen, ja yllätyn usein itsekin kuvien muotojen ja pintojen moninaisuudesta.

Minulle kuvat ovat hieman kuin uskonnollista kuvastoa universumin taustavoimista. Koska kuvat eivät sinänsä esitä mitään, mutta koostuvat monimutkaisista ja tavallaan järjestelmällisistä, mutta samalla sattumanvaraisista muodoista, ne toimivat kuin musteläiskätesti, peilaten katsojan ajatuksia.

Kuvien estetiikkaa on vaikea määritellä. Niiden on sanottu näyttävän hiilipiirroksilta, maalauksilta ja tietokonegrafiikalta. Koska kuva valotetaan suoraan valokuvapaperille, ei kuvassa ole ollenkaan filmin rakeisuutta.”

Näyttelyn tekemistä ovat tukeneet Alfred Kordelin säätiö ja Taiteen edistämiskeskus.

Antti Pussinen (s. 1984) työskentelee Berliinissä ja hänen näyttelyitään järjestetään pääasiassa Saksassa ja muualla Euroopassa. Galleria Sculptorissa nähtäviä teoksia on ollut aiemmin esillä esimerkiksi Luisa Catucci Gallery:ssä Berliinissä, DOX Centre for Contemporary Art:ssa sekä Turun Taidehallissa.  Tärkeimmät näyttelyt kotimaassa: Kiasma sekä Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Hyvinkään ja Kouvolan taidemuseot; ja ulkomailla: Galleria Berlin, Freies Museum Berlin sekä Center for Architecture, New York, USA.

Kuva: Antti Pussinen