Hanna Vihriälä

Puhalluskukka


-

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin torstaina 5.9. klo 17–19!

Näyttelykokonaisuus jatkaa samaa aihepiiriä; rikkaruohot ja ”pyhät vedet”, joiden äärellä olen ollut myös 13 vuotta sitten vuonna 2006, kun pidin edellisen kerran näyttelyn Galleria Sculptorissa. Silloin rikkaruohoja oli enemmän, jokia yksi ja Pyhäjärviä.

Lähiympäristön havainnot ovat olleet lähes aina työskentelyni lähtökohta. Kokemuksen ja hetken pysäyttäminen teoksen muotoon on pakostakin vain pieni väläys, tiivistys tapahtumasta. Katsomiskokemuksesta ajattelen samalla tavoin. Pysyvä kiinnostukseni kohde on ollut myös maalauksen, graafisuuden ja veistoksen väliin jäävät alueet, jokin materiaalinen jännite pysyvyyden ja haurauden välillä.

Tähän näyttelyyn olen tehnyt vain yhden rikkaruohon, voikukan. Materiaaleina käytän akryylihelmiä ja ruostumatonta vaijeria. Puhalluskukan mittasuhteet ovat oikeat, mutta mittakaava on kasvanut. Teos ei ehkä täysin hahmotu galleriaan sisään tullessa, mutta tilassa liikkuessa se tiivistyy tunnistettavaksi.

Minusta puhalluskukka on yhtä aikaa tavallinen ja taianomainen. Uskon, että useimmilla on jokin kokemus siitä. Puhalluskukan olemus on hetkellisyydessä, sen samanaikainen sitkeys ja hauraus on minusta koskettavaa. Näyttelyn toinen teos ”Suvanto” perustuu lapsuuden kotini maisemaan, Pyhäjoen rantaan: aina samat kivet, vesi seisoo, yhä uudelleen kaikki pysähtyy.

Olen ajatellut teoksiani, näitä kahta näyttelyä, aihepiirien samankaltaisuutta ja toistuvia teosnimiä. Muutoksen ja menetyksen jälkeen kai valitsen katsoa asioita, jotka eivät muutu, pysyvät paikallaan ja toistuvat. On lohdullista tarkastella tuttua maisemaa, samoja kasveja tai vanhoja taideteoksia ja löytää niistä tunnistamisen hetkiä. Ehkä voi ajatella, että tämä tilanne on aina jotenkin sama.

Tampereella 31.7.2019

Näyttelyäni ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto sekä Taiteen Keskustoimikunta.