Sanna Korteniemi

Naarmankaira


-

Tervetuloa Sanna Korteniemen näyttelyn avajaisiin tiistaina 25.7. klo 17–19!

Onko kanto taidetta? Entä onko se kulttuuria? Kenen kulttuurista on kysymys?

Sanan kulttuuri alkuperä viittaa maanviljelyyn. Voidaankin ajatella, että länsimaisen kulttuurikäsityksen juuret ovat maan (maksimaalisen) hyödyntämisen ja siten syntyvän omistusoikeuden välisessä suhteessa. Valtioiden pyrkiessä ulottamaan hallintansa yhä pohjoisemmaksi törmäsi tämä kulttuurikäsitys Lapissa toisenlaiseen tapaan ymmärtää maata ja maailmaa. Kulttuuri jättää jäljen, eikä näitä jälkiä Lapin maasta katsottu löytyvän. Etelän näkökulmasta Lappi edusti koskematonta luontoa, ei kenenkään maata. Luonnonympäristön ja kulttuuriympäristön erottelun seurauksena valtaosa Lapin maasta siirrettiin valtion omistukseen.

Taidehistorian luennoilla opiskelemme antiikin Kreikan perintöä kulttuurimme alkukotina. Sieltä löytyykin eräs mielenkiintoinen erottelu: siinä missä maalaustaiteen historia palautuu illuusion luomiseen, voidaan kuvanveiston historian katsoa alkavan erilaisista votiiviveistoksista. Antiikin Kreikan jumalpatsaissa olennaista ei ollut se, miltä ne näyttivät, vaan mitä ne olivat. Onkin kiinnostavaa mitä näiden varhaisten veistosten kautta ilmenevä esittämisen ja olemisen ero kertoo taipumuksestamme antaa merkityksiä materiaaliselle todellisuudellemme.

Mutta miksi mennä Kreikkaan asti? Jos kulttuurilla tarkoitetaan sitä mahdollistavaa kehystä, jonka sisällä ajattelu ja taide tapahtuu, niin eikö tämä ajattelun ympäristö olekin sidottu myös fyysiseen todellisuuteen, maahan? Eikä maa ole koskaan ollut tyhjä tai koskematon. Ei ole maata, jota joku ei olisi jo nähnyt, ajatellut ja käyttänyt. Kun puhumme kulttuurista ja taiteesta, puhumme aina myös vallasta. Kenen näkökulmasta kysymykset määrittyvät? Missä valossa todellisuus tulee meille näkyväksi?

Muutama vuosi sitten olin uuden vuoden vietossa vanhalla tukkikämpällä Rovaniemen koillisosissa sijaitsevassa Naarmankairassa. Joku oli kantanut saunalle kynttilänjaloiksi kranaattien jäänteitä, joita tämä kaira, joka tunnetaan ehkä paremmin nimellä Rovajärven ampuma-alue, on nykyisin täynnä. Pyörittelin vääntynyttä metalliesinettä käsissäni ja mietin sitä, kuinka nämä uudet objektit tavallaan korvaavat vanhat keskittymät, Naarmankairan lukuisten kalajärvien rannoille veistetyt kalapatsaat.

Sanna Korteniemi (s. 1986) on opiskellut Kuvataideakatemiassa kuvanveiston osastolla ja valmistunut kuvataiteen maisteriksi vuonna 2013. Hän asuu ja työskentelee Rovaniemellä.

Lue lisää näyttelystä ja sen taustoista Sanna Korteniemen blogista


Welcome to Sanna Korteniemi’s exhibition opening on Tuesday July 25th from 5 pm to 7 pm!

Could you see a tree as an art? Could that tree be a part of the culture? Whose culture?

Originally the word ”culture” refers to the agriculture. Via that etymological background, I see the connection between the conception of the western culture and (maximal) capitalizing of the land, which has created the conceptt of the ownership of the land. The Western way to understand culture as a relationship between capitalizing and ownership met very different cultural understanding of the use and ownership of land in Lapland. From the Western point of view, the culture leaves marks, and in Lapland these kind of marks didn’t exist. From the Western (or the South, as we tend to say in Lapland) point of view Lapland has been seen as a peripheral and virgin No Man’s Land. That’s why the major parts of Finnish Lapland are still state-owned.

Art history teaches us to understand Ancient Greece as the starting point of our Western culture. We have learnt that the historical background of the painting lies in the creation of the illusion. On the contrary, the background of the sculpture goes back to the religious objects like Ancient Greek votive statues. The meaning of these objects was not how the objects represent something but how they exist. The difference between representation and existence is still interesting because it tells something essential about our way to give meanings to our material surroundings.

But why go to Greece – it is so far away! If the culture means, among the other things, thinking and doing art within some epistemological frame, isn’t there also a connection between thinking and our physical surroundings, the land? The land is neither empty nor virgin. Somebody has already seen, thought and used the land. When we talk about culture and art we also have to discuss about power. From which point of view do we create relevant questions and answers? In which kind of light the reality becomes visible?

Some years ago I spent the New Year holidays in the old lumberjack cabin in Naarmankaira, which is a large (diameter is over 40 km) wilderness area in the North-Eastern part of the Rovaniemi municipality in Lapland. Nowadays this area is better known as the Rovajärvi Firing Range. Somebody had carried exploded grenades to the sauna, meaning to use them as candleholders. I started to think how these metal objects (Naarmankaira forests are full of them) somehow replace the objects of previous fishing culture: wooden statues which are called as Roundheads, Fish votives or Fish statues – the used name depends on how one understands the meaning of these objects and how strongly s/he wants to highlight the connection between these statues and old non-Christian religious habits. I started to think the connection between the ”culture” and the ”nature”. I asked myself which kind of things are possible and visible within our culture. I started to think about trees. I drew trees and carved some new objects.

Sanna Korteniemi (b. 1986) is a sculptor who lives and works in Rovaniemi. They holds a Master of Fine Arts degree from the Finnish Academy of Fine Arts.

www.sannakorteniemi.com