Historia

Suomen Kuvanveistäjäliitto sai alkunsa Viktor Malmbergin ateljeessa Ateneumissa 10.10.1910 nimellä Finska bildhuggarnas förbund. Felix Nylund oli kutsunut koolle perustamiskokoukseen joukon aikansa nimekkäitä kuvanveistäjiä. Kuvanveistäjät halusivat erottautua taidemaalareista ja saada taiteelleen näkyvyyttä ja sitä kautta työtilaisuuksia. Felix Nylund toimi ensimmäisenä puheenjohtajana, ja hänen laatimien sääntöjen mukaan liiton pääasiallisena tehtävänä oli levittää tietämystä ja lisätä ymmärrystä kuvanveistosta mm. järjestämällä näyttelyitä ympäri Suomea, pitämällä kuvanveistotaiteeseen liittyviä esitelmiä ja järjestämällä kilpailuja, joilla saataisiin teoksia julkisille paikoille. Liiton muita perustajajäseniä olivat Walter Runeberg, Ville Vallgren, Emil Wikström, Sigrid af Forselles, Viktor Malmberg, Emil Halonen, Emil Cedercreutz, Johannes Haapasalo, Yrjö Liipola, Viktor Jansson, John Musterhjelm ja Alpo Sailo. 

Kuvanveistäjäliitto on alusta asti ajanut kuvanveistäjien etuja ja 1913 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin Emil Wikströmin laatima sopimusmalli kuvanveistäjän ja tilaajan välille. Samana vuonna Wikström oli laatimassa pelisääntöjä veistoskilpailujen järjestämistä varten. Liiton perustaminen vaikutti siihen, että sen jäsenet alkoivat edustaa taiteenalaansa palkintotuomareina, ja toimikuntien jäseninä ja ottaa virallisesti kantaa kilpailuohjelmiin ja veistoshankkeisiin. Kytkös jatkui aina vuoteen 2016, mihin asti Kuvanveistäjäliiton toiminnanjohtaja on toiminut muun työnsä ohella Suomen Taiteilijaseuran kilpailuasiamiehenä. Julkisiin teoshankintoihin liittyvän työmäärän kasvaessa tehtävä siirrettiin Suomen Taiteilijaseuran lakimiehelle.

Vuonna 1938 Taiteilijaseuran aloitteesta perustettiin komitea, jonka tarkoituksena oli saada valtiovalta määräämään tietyn prosentin rakennuskuluista ohjattua taiteen hankintaan. Kuvanveistäjistä toimikuntaan valittiin Emil Wikström ja Viktor Jansson. Tästä on saanut alkunsa nykyisin useissa kaupungeissa käytössä oleva prosenttiperiaate. Julkinen taide onkin kuvanveistäjille yksi toimeentulon mahdollistaja ja esimerkiksi vuonna 1958 paljastettiin lähes 50 julkista veistosta, jotka olivat työllistäneet 25 kuvanveistäjää.

Liitto oli mukana 1930-luvulla perustetussa Lapinlahden valimon ja 1960-luvulla perustetussa Herttoniemen valimon toiminnassa. Valimojen tehtävä oli valaa veistoksia ja avustaa kuvanveistäjiä ja kehittää taidevalua sekä kouluttaa kuvanveistäjiä. Vuonna 1983 aloitti toimintansa liiton kiviveistämö Tattarisuolla. Nykyään Herttoniemen taidevalimo ja kiviveistämö ovat Ateljeesäätiön omistuksessa. Kiviveistämöä on vuokrattu Taidekivenveisto ry:lle ja 2020-luvun alkupuolella Kiviveistämön uudisrakennushanke on työn alla.

Jäseneksi valittavien rima on kautta vuosikymmenien haluttu pitää korkealla. Jäsenet valitaan teoskuvien ja cv:n avulla ja nykyisin yleiskokouksen sijaan valinnat tekee liiton hallitus. Liitto nimittää keskuudestaan kunniajäseniä, ja jakaa vuosittain arvostetun Pro Sculptura -kunniamitalin, jota on myönnetty vuodesta 1960 lähtien erityisistä ansioista suomalaisen kuvanveistotaiteen edistämisessä.

1960-luvun alussa jäseniä oli noin 60, vuonna 2009 280 ja vuonna 2023 noin 500. Liitto toimii kuvanveistäjien ja kuvataiteilijoiden edunvalvojana ja mm. sopimuskäytäntöjen, tekijänoikeuksien, julkisen taiteen sekä prosenttiperiaatteen puolestapuhujana.

Näyttely- ja teosvälitystoiminnasta

Kuvanveistäjäliitto on perustamisestaan lähtien tuonut näyttelytoiminnassaan kuvanveistoa suuren yleisön nähtäville järjestämällä näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla.

Kuvanveistäjien ensimmäinen yleinen näyttely Ateneumissa oli vuonna 1914. Sittemmin näyttelyitä järjestettiin tasaiseen tahtiin useimmiten Ateneumissa ja Taidehallissa. Liiton 90-vuotisäyttely Transitions järjestettiin Malmön taidemuseossa ja Rostockissa, Sculptor 95-vuotisnäyttely Salon taidemuseossa ja 100-vuotisnäyttely Tähtihetkiä Wäinö Aaltosen museossa Turussa. Näiden jälkeen isommat nykykuvanveiston katsaukset ovat olleet vuonna 2015 Tila haltuun! Rovaniemen Korundissa ja suuren suosion saanut Sculpture Expanded –Liikkuva julkisen taiteen laboratorio -näyttelytapahtuma Helsingin kaupunkitilassa vuonna 2019.

Kuvanveiston omasta näyttelytilasta oli haaveiltu jo toiminnan alkuajoista lähtien, mutta vasta vuonna 1979 perustettiin Galleria Sculptor Helsingin Yrjönkadulle, ja samoihin tiloihin tuli liiton toimisto. Samana vuonna liiton käytännön asioita hoitava sihteeri muutettiin toiminnanjohtajaksi.

Gallerian yhteyteen perustettiin myös pienoisveistoskokoelma, joka vuonna 2019 laajennettiin verkkoon nimellä veistoskauppa.fi. Vuonna 2020 perustettiin Isot veistokset – vuokraus- ja ostopalvelu, jonka kautta mahdollistettiin jäsenten varastoitujen teosten hankinta. 

Ensimmäinen laajamittainen gallerian ulkopuolinen myyntitapahtuma järjestettiin vuonna 1987 Annantalossa ja siellä oli esillä 120 teosta 50 kuvanveistäjältä. Sen jälkeen teosvälitystilaisuuksia on ollut kerran vuodessa ja myyntitilaisuus on järjestetty yhdessä Suomen Taidegraafikoiden kanssa vuodesta 2000 lähtien Wanhassa satamassa, Kaapelitehtaalla ja Kattilahallissa. 

Kuvanveistäjäliitto on myös tuottanut ulkomaisten kuvanveistäjien näyttelyitä Suomeen. Galleria Sculptorissa on järjestetty mm. David Nashin (1989), Constantin Brancusin (1998) ja Tony Craggin (2007) näyttelyt. Kuvanveistäjäliiton ja Galleria Sculptorin kansainvälisen toiminnan viime vuosien kärkihankkeena on ollut pohjoismainen nordiSKulptur-projekti vuosina 2019–2022 yhteistyössä Pohjoismaisen kulttuuripisteen kanssa.

Lähteenä käytetty mm: Kuvanveisto ajassa ja tilassa, toim. Hanna Mamia, SKS 2010