Huhti-toukokuussa Galleria Sculptorissa nähdään Petra Vehviläisen ja Kate Ruckin yhteisnäyttely. Osana työskentelyprosessejaan taiteilijat tarkastelevat sitä, kuinka heidän erilaiset lähestymistapansa sivuavat samaa maailmaa – vaikkakin vain hetkellisesti.

Ruckin teoskokonaisuus Hevoset karkaa | The horses are fleeting tuo esiin sen, kuinka pienetkin muutokset esimerkiksi puheen muotoilussa voivat luoda myyttejä, jotka muovaavat tuntemuksiamme ja kokemustamme maailman totuuksista. Vehviläinen taas luo galleriaan teoskokonaisuuden, joka tarkastelee ornamenttia ja kulttuuriperintöä romumetalleista taivuteltujen arkkitehtonisten veistosten kautta.

Kate Ruck (s. USA) asuu ja työskentelee pääosin Helsingissä sekä säännöllisesti myös Las Vegasissa ja New Mexicossa, Yhdysvalloissa. Hänen materiaalilähtöiset teoksensa liikkuvat fragmentaation, perimän ja kosmologian teemoissa, avaten väylän muistojen ja tuntujen kerrostumiin. Ruckia kiinnostaa, miten perinteet ja kulttuuriset kertomukset siirtyvät sirpaloituneissa ja muuntuneissa muodoissaan eteenpäin, ja miten taiteen tekemisen kautta niitä voidaan kunnioittaa ja uudistaa. Jokainen Ruckin teos syntyy materiaalisuutensa ja historiallisuutensa muovaamassa suhteisuudessa. Suuri osa Ruckin työskentelystä on paikka- ja tilannesidonnaista ja tapahtuu konventionaalisten galleriatilojen ulkopuolella, aktiivisessa suhteessa esitysympäristöönsä.

Ruckin teoksia on ollut esillä eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta kuvanveiston koulutusohjelmasta. Ruck osallistui hiljattain mm. ensimmäistä kertaa järjestettyyn The Centre of Nordic Otherwise -ohjelmaan Tanskassa, sekä aiemmin Factum Arte -residenssiin Madridissa. Ruckin työskentelyä ovat tukeneet esimerkiksi Koneen Säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto.

Petra Vehviläinen on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee tilallisten veistosinstallaatioiden parissa nojaten perinteisiin käsityötekniikoihin, kuten takomiseen, ahjotyöskentelyyn, metallin valamiseen ja kutomiseen. Hänelle ovat ominaisia teokset, joissa hylätyt tai löydetyt esineet tai materiaalit muodostavat tilallisia kudelmia. Teokset käsittelevät teemoja, jotka kumpuavat posthumanistisesta ja uusmaterialistisesta ajattelusta, korostaen materian, materiaalien ja tilan aktiivista roolia prosesseissa.

Vehviläisen töitä on nähty galleriatilojen lisäksi myös paikkasidonnaisesti kaupunkitiloissa ja luonnonpaikoissa kotimassa ja ulkomailla. Hän valmistui kuvataiteen maisteriksi 2024 kuvanveiston koulutusohjelmasta ja vuonna 2013 teatteritaiteen maisteriksi ohjaajan koulutusohjelmasta Taideyliopistosta. Hänen töitään ovat tukeneet mm. Alfred Kordelinin Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus ja Koneen Säätiö. Vuonna 2024 hänelle myönnettiin Hélène ja Walter Grönqvists -säätiön Grönvistska-stipendi taiteellisen työn edistämiseen.