Tiina Raitasen veistokset pohjautuvat kävelymatkoilta tietyiltä alueilta löytyneisiin esineisiin, esimerkiksi auton muovisiin osiin. Raitanen työstää esineistä muotokollaaseja, jotka hän valaa toiseen materiaaliin, kuten pronssiin, alumiiniin tai betoniin. Uusissa veistoksissa on myös vapaasti työstettyjä muotoja ja materiaaleja, kuten puuta ja hopeaa. Hän käsittelee teoksissaan tunnistamista, muistamista, materiaalien historiaa, aikaa sekä kuvitteellisia tulevaisuuden jäänteitä.

Galleria Sculptoriin tulevan näyttelyn teokset kietoutuvat aikakäsitteen ja käsitysten ympärille. Teokset kulkevat synkästä maailmanajan kokemuksesta yksilön sisäisiin tuntemuksiin ajan sykleistä. Ajan antaminen, tarve, kosketus, takertuminen saavat veistoksissa muodon kehinä, toistuvina kuorina, materiaalien nojautumisina, halauksina ja raapaisuina.

Tiina Raitanen (s.1983) on Helsingissä työskentelevä ja asuva kuvanveistäjä. Raitanen on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2012 ja opiskellut Tukholmassa Kungliga Konsthögskolanissa ammattitaiteilijan projektiopinnot kuvanveistossa 2018–2019.

Raitanen on tehnyt kaksi julkista veistosta. Luettelo (2022) sijaitsee Helsingin Telakkarannassa Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) edustalla ja Odottaja ja Saapujat (2024) perhekeskus Aallokon sisäpihalla Seinäjoella. Hänen veistoksiaan on Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmassa, Helsingin kaupungin julkisen taiteen kokoelmassa, Seinäjoen kaupungin taidekokoelmassa sekä yksityiskokoelmissa. Raitasen veistoksia on ollut esillä mm. seuraavissa näyttelyissä: New Ice Age, Galleria Mältinranta, Tampere 2023, Art Odyssey 2021, Serlachius museo Gösta. Mänttä 2021, Infiltration, SIC, Helsinki 2021 ja HARD, Sinne, Helsinki 2019. Raitaselle myönnettiin William Thuring-nimikkopalkinto 2024.

Raitasen taiteellista työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.