Jukka Lehtinen

Mieli ja materia


-

Veistän liikettä tilana. Tämä hieman hämärä lause saa luvan määritellä ilmaisuani. Veistän näkyväksi asioita, joiden en muuten tietäisi olevan olemassakaan. Mieli ja materia kuvaa omaa työskentelytapaani. Tarve veistää syntyy mielen ja materian hankauspinnassa. Tämä kitka synnyttää taideteokseni. Haluan teoksillani ohittaa järkeilyn. Pyrin saamaan katsojassa teoksilla niin vahvan kokemuksen, että sitä on vaikeaa sivuuttaa – ettei ehtisi liiaksi ajatella ennen kuin kokee. Ajattelun ja selittämisen aika on katsomisen jälkeen.

Näyttelyssä on esillä kolme veistosinstallatiota, jotka osin lomittuvat samaan tilaan. Teoksissa on todellista ja kuvitteellista liikettä. Yli kaksimetrisiin katosta roikkuviin elastisiin mustiin tippoihin voi sopivan mittainen ihminen hipaista päälaellaan, silittää otsaansa tai poskeaan. Teoksen nimi tuli mieleeni unessa. Heräsin hokien lausetta: ”Sehän alkoi melkein itkemään.” Lause sisältää vähintään kolme ihmistä. Kyynelehtijän lisäksi on vähintään kaksi, joista toinen lausuu toiselle nämä sanat. Lauseeseen sisältyy syyllisyyttä tai vähintään hämmennystä.

Katosta roikkuvien tippojen vastaparina on lattiasta sitä lähestyttäessä kohoava pisara. Suuri kankainen pisaranmuotoinen pussi kohoaa pursuavalla voimalla kohti kattoa. Parhaillaan Rovaniemellä Korundissa esillä olevassa Tila Haltuun! –näyttelyssä on samankaltainen teos. Näyttelyn katalogissa kuraattori Daniel Werkmäster kirjoittaa:

Ihminen on liikkuva olento. Ruumiimme liikkuvat ja liikumme ruumiidemme avulla. Teoksessa on myös voimakas orgaaninen ulottuvuus, joka on samanaikaisesti lämmin ja syvästi aistillinen, mutta abstrakti ja vaikeasti määriteltävissä. Lehtisen installaatiossa kankaasta tehty muoto täyttyy ja tyhjenee ilmasta katsojan läsnäolon ohjaamana. Veistos pingottuu ja löyhtyy kuin hengitysliike. On kyse ruumiillisuudestamme, mutta runollisuudessaan Lehtisen ilmaisusta tulee lähes henkistä. Tuntuu, kuin olisi kyse enemmästä kuin pelkästä fyysisyydestä.

Jukka Lehtinen on pitänyt monia yksityisnäyttelyitä sekä osallistunut ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Orimattilalainen Lehtinen valmistui Lahden taideinstituutista 1986. Galleria Sculptorissa hänen teoksiaan nähtiin viimeksi näyttelyssä Epähedelmä vuonna 2007. Helsingistä Pikkuparlamentin edestä löytyy hänen teoksensa ”Oma maa mansikka”, 2007. Taiteellisen työskentelyn ohella Lehtinen opettaa Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulussa.